Elektroniikkamuseossa

8., 9., 10. ja 11. päivä: välipäivä

Käynti autolla Salon elektroniikkamuseossa ja barbecue-ravintolassa. Museo oli hieno, ja siellä oli jos jonkinlaista aparaattia. Vanhoja konsolipelejä olisi päässyt pelaamaan. Museossa kerrottiin mielenkiintoisia tarinoita Saloran tuotteista ja tuotekehityksestä.

Reittisuunnitelma muuttui, koska nyt Saloon ei tarvitsisikaan pyöräillä. Seuraavaksi siis suoraan pk-seudulle.

Väliaikapaikalle

7. päivä: Humppila - Forssa - Letku, 41 km

Yöllä todella kosteaa päivän sateen jäljiltä. Vaatteita sai kuivattua vasta aamuauringossa. Matka eteni joutuisasti kevyellä pyörällä. Laukut tulivat perille huoltojoukkojen autokyydillä. Humppilan Lasitornissa kahvitauko.

Väsynyt rellestäjä

5. päivä: välipäivä

Oleilua Sastamalassa. Illalla väsymys aikaisin mukavissa sisätiloissa. Viittaus väsymykseen Eppu Normaalin Nyt reppuni jupiset riimisi rupiset -kappaleen sanoista.

6. päivä: Sastamala - Illo - Punkalaidun - Jalasjoki - Humppila, 54 km

Sadepäivä. Aamupäivällä sääennuste näytti, että sade laantuisi vasta illansuussa. Viivästin lähtöä, jottei tarvitsisi ajaa rankimmassa sateessa. Sade lakkasi ennustetusti illansuussa, jolloin jatkoin matkaa. Sateen jälkeen ilma kosteaa. Lepopäivän jälkeen pyörä tuntui jälleen kulkevan. Osittain sivumyötäinen tuuli vauhditti. Illon eteläpuolella kettu ylitti tien. Kumpuilevia peltomaisemia. Alun perin piti jäädä Punkalaitumelle, mutta pidensin matkaa vielä noin kymmenellä kilometrillä, koska pyörä kulki hyvin, ja seuraavan päivän etappi lyhenisi. Perille juuri ennen iltahämärää.

Sastamala

4. päivä: Parkano - Hämeenkyrö - Häijää - Sastamala, 91 km

Parkanon leirintäalueen respalta lounassuositus ravintola Mäntypirtistä. Lounas oli ihan makoisa. Maasto muuttui Etelä-Pohjanmaan tasaisehkosta Pirkanmaan mäkiin. Kolmostiellä Ikaalisissa jyrkkiä nousuja. Veikeää, kun ohituskaistat on rakennettu ylämäkiin; raskasta pyörää on mahdotonta ajaa tällaisissa ylämäissä. Seututiellä 249 Hämeenkyröstä Sastamalaan pitkiä suoria ja paljon mäkiä. Uuvuttavaa. Tuntui, kuin tämä päivä olisi mennyt "autopilotilla". Eilisen pitkä etappi tuntui aamulla väsymyksenä. Ehkä tämä päivä tuntuikin siksi hiukan raskaalta. Huomenna pidän välipäivän.

Työpätkä

3. päivä: Ähtärin eläinpuisto - Tuuri - Alavus - Kontola - Soukanperä - Isoniemi - Kihniö - Parkano, 123 km

Erään itämaisen valtion propagandan jatkeita Ähtärin eläinpuistossa: isopandat Lumi ja Pyry lähinnä nukkuivat. Pyry sentään käänsi kylkeä.

Ähtäristä pikakäynnille Tuurin kyläkauppaan. Tankkasin siellä vettä, mutten ostanut mitään. Kunnon asiakkaana jätin kaupan lattialle vain hiekkaa ja hikikarpaloita. Alavudella ruokaa kaupasta matkalle ja illaksi, koska pääsisin perille todennäköisesti myöhään, enkä välttämättä ehtisi kauppaan. Maalaismaisemia.

Puhelimen Komoot-reittisuunnittelusovellus ei osannut asfalttiteitä Alavuden maaseudulla. Olisi pitänyt vain uskoa GT-karttaan: poikkeuksellisesti matkalle osuikin viitisentoista kilometriä hiekkatietä. Sade kasteli 20 km ennen Kihniötä. Vesitankkaus varmuuden vuoksi Kihniön K-marketissa. Olin juonut vettä päivän aikana litratolkulla. Kymmenen kilometriä ennen maalia päätin soittaa, onko Parkanon leirintäalueen vastaanotto auki. Oli. Ehtisin paikalle hyvin. Telttapaikkaa ei tarvitsisi metsästää, eikä vedestäkään olisi nyt tarvinnut huolehtia. Perille myöhään iltahämärässä. Ruokaa. Nukkumaan puolenyön jälkeen. Olihan työpätkä!