24. kesäkuuta 2012

Last time, baby

Tulipa käytyä Kauhavalla Lentäjien Juhannuksessa. Päätös lähtemisestä syntyi äärimmäisen suunnitellusti torstai-iltana.

Luin työviikon päätteeksi foorumilta, että tapahtuma olisi perjantaina. Sain aatoksen, että voisin mahdollisesti lähteä, mutta kulkeminen olisi hieman hankalaa. Tutkailin, olisiko joku menossa omalla lentokoneellaan kyseisiin bileisiin. Jotkut olivat, mutta paluuajat olivat hieman hankalia, koska olin varannut jo launtai-iltapäiväksi ohjelmaa. Lisäksi leirintäalueella yöpyminen vaatisi telttaa ja makuupussia, joita en omista. Sitten sain ajatuksen: kulkisikohan juna sopiviin aikoihin? Menomatkalle näytti olevan helppoa, kun aikaikkuna oli varsin mittava: riittäisi, kun perille pääsisi ennen kolmea perjantai-iltapäivällä. Paluu olisi hankalampi, koska tapahtuma päättyisi yöllä klo 0200 (lentonäytös päättyisi jo noin 2400). Kuin salama kirkkaalta taivaalta luin, että VR:n yöjuna P266 Rovaniemeltä Helsinkiin pysähtyisi poikkeuksellisesti Kauhavalla klo 0121 lauantaina [linkkiin viitattu 24.06.2012]. Nyt oli vielä tutkittava, olisiko junaan makuupaikkoja jäljellä. En ollut aiemmin matkustanut yöjunassa - ainakaan, että muistaisin sellaisen ihmeen tapahtuneen - ja nyt olisi oiva tilaisuus kokeilla "uutta" liikennemuotoa. Paikkoja oli jäljellä, ja opiskelijalle lippujen kokonaishinnaksi muodostuisi siedettävät 80 euroa. Tämän jälkeen lähtöpäätökseen meni arviolta 10 sekuntia, kun muitakaan suunnitelmia ei perjantaille ollut.

Lentäjien Juhannus järjestettiin nyt viimeistä kertaa. Kauhavan tukikohta lakkautetaan säästötoimena, ja Lentosotakoulun toiminta siirretään Jyväskylään [1, 2, 3]. Oli siis korkea aika käydä Kauhavalla uudelleen - olihan edellisestä visiitistä vierähtänyt jo kahdeksan vuotta.

Tapahtuma oli kokonaisuutena hyvin järjestetty. Alueelle pääsi Kauhavan rautatieasemalta ilmaisella bussikuljetuksella, eikä hirmuisista autojonoista tarvinnut kärsiä. Sama päti myös paluumatkalle, mitä nyt busseihin oli jonoa tungokseksi asti. Pienenä miinuksena tapahtumassa ei ollut infopistettä, mistä olisi voinut kysyä järjestelyistä tai muista näytöksen aikana mieleentulevista asioista, kuten vesipisteen sijainnista. Ilmaista julkista vesipistettä ei tapahtumassa ollut, toisin kuin vaikkapa Kecskemetissä.



Linkki albumiin