Preludi

Kesäloma on alkanut. Aiempien kesien pyöräreissuista oli jäänyt hampaankoloon, koska aina tuntui, että lystiä voisi jatkaa pidempäänkin. Viime talvena päätin, että käyn tänä vuonna omatoimireissun. Operaatio Yläfemmat on alkanut. Suunnittelu varustepäivityksineen alkoi pikkuhiljaa keväällä, ja kesäkuussa viimeistelin alustavan reittisuunnitelman Tampere - Parkano - Seinäjoki - Power Park - Kaustinen - Kalajoen hiekkasärkät - Raahe - Oulu - Kemi - Rovaniemi -Ranua - Pudasjärvi - Puolanka - Sotkamo - Iisalmi - Keitele - Konnevesi - Petäjävesi - Orivesi - Tampere. Ajopäiviä tulee alustavasti 19, ja tarkoituksena on polkea n. 100 km päivässä. Alustavasti yövyn leirintäalueilla.

1. päivä, Tampere - Ylöjärvi - Viljakkala - Parkano, 87 km:

Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa on melkoisen jyrkkiä mäkiä kiivettävänä. Piti taluttaa. Päivän helteessä uupui. Lapset leikkivät erään maatalon pihassa, ja pysähdyin kysymään vettä. Huomioita: lisää taukoja, syö useammin ja hidasta vauhtia. Tiellä 276 Viljakkalassa muistin, että unohdin kuorivaatteet matkasta. Ne on nyt ostettava jostain. Pyörän vaihteet lonksuivat, minkä arvelen ratkeavan vaihteiden säädöllä liikkeessä. Tämäkin huolenaihe pitää hoitaa ennen seuraavaa etappia.

Uupumuksesta ja kuorivaatteiden unohtamisen harmituksesta huolimatta 10 km ennen määränpäätä näkyi kolmostien varressa mainoskyltti "Lähestyt Parkanoa. Valmistaudu kääntymään!" Se loi nälkäisen ja väsyneen miehen kasvoille leveän hymyn. Määränpää on lähestulkoon kulman takana. Perhana. Pyöräreissun preludi on päättymässä. Seikkailu on alkanut!

Näkymä Viljakkalasta tieltä 276.