Loput matskut Emmenistä:











Onpa joku näköjään koostanut videonpätkän lentonäytöksestä:

Osa 1
Osa 2

Huomenna on edessä lähtö Davosiin, jossa olisi kipaistavana 42 195 metriä. Eniten mietityttää, miten selviän reilun 20 kilsan päästä la-aamuna lähtöpaikalle, kun lähtölaaki kajahtaa 0800. Sitä ennen olisi haettava vielä kilipailunumerokin. No, aikatauluja selvittämällähän tästä päästään, ja saattaapa samassa hotelissa olla yötä muitakin juoksijoita, joiden kanssa voi pähkäillä samoja ongelmia.

Emmen

Rykäisin tänään (eli siis lauantaina) ja kävin Emmenin lentotukikohdassa, jossa järjestettiin Sveitsin ilmailun 100-vuotislentonäytös. Ohjelmassa oli vaikka mitä aina Bücker Jungmann -parven ohilennosta F/A-18 Hornet -sooloon. Samalla tuli kelattua läpi Sveitsin ilmavoimien kalustoa eri vuosikymmeniltä.

Päivä käynnistyi herätyksellä 0430 (hyi h-vetti), minkä jälkeen kaiken pikaisen säätämisen jälkeen lähdin klo 0540 pyöräilemään Gare de Cornaviniin (Geneven rautatieasemalle). Pääsin lopulta kotiin 2330, eli päivä kesti karvan alle 18 tuntia. Pitkään tuli oltua hereillä, kunnes paluumatkalla junassa nukahdin. Keikka oli tosin vaivan arvoinen, vaikkei sää aivan suosinutkaan: aamupäivällä satoi vettä. Onneksi sää poutaantui iltapäivällä, eikä tarvinnut pelätä kastumista. Lentonäytöskin saatiin vietyä läpi hyvin, vaikka esityksiä varmastikin muutettiin säätilaan sopivammiksi - tyypillisesti huonolle säälle on oma, suppeampi esityksensä.









Junalla oli mukava matkustaa, vaikkei se sinänsä juuri kotimaisesta VR:stä eronnutkaan. Maisemat olivat kuitenkin aivan toisennäköiset kuin pelkkää aakeeta laakeeta Suomenmaata.



Mukana on "pari" maistiaiskuvaa hengästyttävästä 1200 kuvan satsista. Ei oo elämä helppoa, ei...

Ostin urheiluteippiä, jota voi sitoa raajoihin ennen suoritusta suojaamaan ja pitämään nivelien liikkeet oikeina. Olin jo pidempään miettinyt tätä, koska kämppikseni investoi samaan ja kehui teippiä hyväksi (kiitos H:lle vinkistä! :D). Eilen sitten kokeilin itsekin sitä teippaamalla parantumassa olevat jalkojeni rakot umpeen, ja se tosiaan toimi! Tänään oli käytävä ostamassa UPteekista rulla teippiä, ja teipattava jalat vielä huolellisemmin: rakkojen kanssa ei ollut minkään valtakunnan ongelmia! Tässä siis yksi vippaskonsti hankausvammojen välttämiseksi vaikkapa pidemmällä lenkillä.

Kai on viimein uskottava, etta olen käräyttänyt hiukseni. Ajattelin, etta kontrastiero on vain kasvanut ruskettumisen myötä, mutta ilmeisestikin kolmen ihmisen ihmeteltyä samaa asiaa on vain myönnettävä kylmä tosiasia. Ehken sittenkään ole tyhmä blondi... :P

Sunnuntai oli jälleen sangen ohjelmantäyteinen päivä. Herättyamme lähdimme muutaman kilometrin päähän Ranskan puolelle katsomaan Le Touria eli Ranskan ympäriajoa, jonka 8. etappi poljettiin Geneven eteläpuolelta St-Julien-en-Genevois'n pikkukaupungin läpi. Vaikka tsekkasimme pyöräilijöiden arvioidun saapumisajan kyseiseen paikkaan, pääsi se unohtumaan matkalla. Lisäksi armoton helle luultavimmin sotki aikataulua hidastamalla pyöräilijöiden vauhtia. Helteisessä auringonapaisteessa seisoskeleminen oli varsin kutkuttavaa, kun hiki virtasi ja varjoa oli etsittävä. No, onneksi pyöräilijät lopulta saapuivat ison autosaattueen mukana ja itse Lancekin oli mukana. Pyöräilijöitä oli mukana noin 200 - letka ohitti meidät silti muutamassa minuutissa.






Liki saman tien Ranskasta kotiuduttuamme lähdimme jälleen lentämään, kun tilaisuus tarjoutui. Tällä haavaa kävimme kääntymässä suunnilleen Nyonin tasalla, mistä jatkoimme Lac Lemanin itärantaa pitkin etelään kohti Alppien alkupaata. Maisemat olivat komeita, ja kamera lauloi sulosointujaan jatkuvasti.













Sain jopa kokeilla Piper Warriorin ohjaamista. Lentämisen kannalta toteaisin, etta ohjaussauva (eng. stick) on "rattia" (eng. yoke) intuitiivisempi ohjauslaite, mitä nyt olen sauvaa heiluttanut ultrakevyestä lentokoneesta tyyppejä ottaessani.


Illalla oli vihreän veran kuningaslajin MM-loppuottelun aika. Kävimme katsomassa ensimmäisen puoliajan jo tutuksi tulleessa paikallisessa kisakatsomossa, joka oli ääriään myöten täynnä faneja. Päätimmekin mukavuudenhaluisina lähteä katsomaan toista puoliaikaa kotopuoleen.

Järviparaati

Illalla oli jälleen teknohippaa tarjolla, kun Genevessä järjestettiin elektronisen tanssimusiikin tapahtuma Lake Parade, joka jatkui myöhemmin illalla Lake Sensation -osuudella. Toisin kuten taannoisessa Fête de la Musiquessa, jossa soitettiin kaikkea mahdollista, täällä ämyreistä kuului vain konemusiikkia eri muodoissaan.



Minulla tapahtuma jäi lyhyeksi, koska väsymys iski aikaisin illalla. Totesin, että on parempi lähteä kotiin kuin olla väsyneenä valtavassa ihmisjoukossa. Matkalla tosin ehdin nähdä kaikenlaista. Yhtä hyvin tapahtumaa voisi kutsua Gay Paradeksi, koska transvestiitteja näkyi jonkin verran. Ihmiset pukeutuivat muutenkin mitä eriskummallisimmin tapahtumassa.



Lisäksi jonkin rakkarijengin kaveri suunnilleen hyppäsi selkääni jotakuta hakattavaksi joutuvaa jahdatessaan - hyvä etten mennyt nurin. Väsyneenä moinen alkoi lähinnä v***ttaa, koska pitääkö joidenkin ektoplasman irvikuvien säätää näin mahdottomasti muuten asiallisissa kekkereissä.