Viimeinen työpäivä oli varsin kaksijakoinen: oli hyvästeltävä työkaverit ja muut opiskelijat, mutta toisaalta työt päättyivät ja tuntui hienolta, kun tiesin, että kotimaa odottaa seuraavana päivänä. Kyselin mahdollista lopputyöpaikkaa FST:n työntekijöiltä, ja jotain saattaisi olla tarjolla keväällä. Täytyypi jälleen vain olla aktiivinen ja viskata mailia eri henkilöille. Saksassa on myös miljoona muuta laitosta (tekniset yliopistot, DLR-instituutti), joista voisin myös saada suoraan lopputyöpaikan. Eräänä etuna olisi tietenkin mainittava, että olen käynyt Hampurissa harjoittelussa; olen ainakin jollain tavalla nähnyt saksalaisen työkulttuurin. Tiedä häntä, vaikka vielä päätyisin Hampuriin tekemään dippatyötäni!
Vaikka muuan keihäänheittäjä muinoin väittikin, että Saksa on paska maa, ei asia ole aivan näin yksioikoinen. Siellä on käytävä itse ja nähtävä, millainen paikka se on. Hienoja muistoja jäi taas kerrottavaksi pappavuosille: lentokoe, nettitutkan kyttääminen ja lentokonespottaus kesken työpäivien, Belgian keikka, mara Füssenissä ja paljon muuta. Hampuriin kannatti ehdottomasti lähteä. Suosittelen ehdottomasti käymään, jos tilaisuus tarjoutuu!
