Vaikka olenkin hurahtanut lentäviin ruumisarkkuihin, olen viime aikoina lueskellut kahta mainiota suomalaista kulkuvälineiden blogia:
Bussi-Esko | Linja-autonkuljettajan epäpyhää arkea
Kiskoarkea
Molemmissa blogeissa härveleiden kuljettajat kertovat päivittäisestä käytännön toiminnastaan. Aerodynamiikan ja lujuuslaskennan maailmasta on himskatin mukava vaihtaa välillä "alaa" ja lukea, miten (diplomi-)insinöörien suunnittelemia maakulkuvälineitä käytetään ja mitä muuta niiden operointiin liittyy. Kulisseissa tapahtuu paljon, mitä rahvas ei juuri näe.
Yhtenä esimerkkinä voisi olla rautateiden opastinlaitteet. Jollain tavalla junaliikennettäkin on ohjattava; kulkuvälineiden massat ovat suuria ja jarrutusmatkat pitkiä, ja junille on taattava avoimet kulkutiet. Toisena voisi olla vaikkapa pääkaupunkiseudun liikennevaloetuus joukkoliikenteelle.
Hyvää uutta vuotta!