Etelä-Suomen-kierroksen yhteenveto

Kesän 2023 pyöräreissu on nyt ohi. Piirsin jälleen kartan:

Lukuja:

• Kokonaismatka 827 km
• Keskinopeus 17,3 km/h
• Ajoaika 47 h 53 min 10 s
• Kokonaiskulutus 10766 kcal
• Ajopäiviä 10
• Keskim. osuuspituus 82,7 km
• Osuuspituuksien keskihajonta 28,5 km
• Kalenteripäiviä välipäivineen 19

Matka oli tällä kertaa pituudeltaan kohtuullinen, mikä havaitaan ajopäivien ja kalenteripäivien lukumääriä vertaamalla. Tarkoituksena olikin yksinkertaisesti lomailla läheisten luona. Eräänä uutuutena mukaan tulivat hotelliyöt lepopäivineen. Ne piristivät kummasti.

Tälläkään matkalla ei ilmennyt mitään merkittäviä teknisiä ongelmia tai terveyshuolia. Pyörän vaihdevipu ei ilmeisesti vaihda kunnolla pienimpiä vaihteita, koska vaihteet loksahtavat kunnolla pykälään vasta hiukan käsivaihtajan pyöräyttämisen jälkeen. Ongelma oli kuitenkin tiedossa jo ennen matkaa, ja olin keskustellut siitä pyörähuoltoliikkeessä, missä todettiin, ettei ongelma ole todennäköisesti kovin merkittävä. Pyörä kulkikin kuten piti. Vasempaan jalkapohjaani muodostui känsä, joka on nyt hoidettava. Känsä seurasi todennäköisesti huonoista ajokengistä tai vähintäänkin hankauksesta.

Reitin suunnitteluun kannattaa minusta Suomessa käyttää kunnollisia karttoja, kuten GT-karttoja tai Maanmittauslaitoksen aineistoja. Ulkomaisiin älypuhelinsovelluksiin ei välttämättä voi luottaa, kuten sain todeta Alavuden maaseudulla matkalla Tuurista Parkanoon. Etsin Komoot-sovelluksella reittiä "Road Cycling"-periaatteella, jonka luulisin laskevan reitin asfalttipäällysteisille teille. Päädyin kuitenkin soratielle. Jonkinlaisen runkoreitin sovelluksella toki saa, mutta jos tien päällysteellä on merkitystä, olisi päällyste varmistettava vielä erikseen luotettavasta lähteestä.

Kotiin

17. päivä: Pälkäne - Kangasala - Tampere, 43 km

Lyhyt päivä. Lounaaksi munahampurilainen Kaivannon Grillillä. Helppoa suunnistamista, kun ei tarvinnut oysähtyä lukemaan karttaa. Yritin palauttaa aamulla tyhjentyneen retkikeittimen kaasusäiliön Kalevan Prismaan, muttei sitä otettu siellä vastaan - eivät kuulemma enää kierrätä vaarallista jätettä. Uimaan Tammerkoskeen Finlaysonin talviuintipaikalle. Vilvoitti mukavasti. Etelä-Suomen kierros on maalissa tältä erää.

Pälkäne

16. päivä: Sälinkää - Oitti - Turenki - Hämeenlinna - Pälkäne, 107 km

Huima myötätuuli. Raivasin kevyehkön kaatuneen puun seututiellä 290 Ryttylän Someronvuorella. Turengissa turinaa toisen pyöräilijän kanssa matkalla Hämeenlinnaan. Saderintaman päivystystä Hämeenlinnasta alkaen. Varauduin ajamaan sateessa. Rintama kuitenkin kuivui Hämeenlinnan tasalle. Perille määränpäähän hyvissä ajoin illalla. Huomenna on jäljellä vielä n. 45 kilometrin loppulaskettelu kotiin.

Sivistystä

11., 12., 13.ja 14. päivä: välipäivä

Käynnit Ateneumissa, kasvitieteellisessä puutarhassa, Heurekassa ja ratikkamuseossa. Helsingin observatorio sattui olemaan kiinni. Ajanpolttoa nykytaiteenmuseo Kiasmassa, jossa Tom of Finland -näyttely. Nuoruuden maisemien fiilistelyä Myyrmäessä ja Kaivokselassa. Pyöräilyä pk-seudun kohteisiin.

15. päivä: Vantaa - Porvoo - Mäntsälä - Sälinkää, 110 km

Ilma kuin morsian. Luvattu rajuilma ohi. Haltialan maalaismaisemia. Valkoposkihanhet laitumella sulassa sovussa lampaiden kanssa. Buddhalaistemppeli Sotungissa.

Enpä tiennyt, että pk-seudulta löytyy "susiraja" ihan kirjaimellisestikin.

Ruokatauko kahvila N'Avetassa. Hyvä suklaakakku. Haikon kartano kaupallistunut rutkasti A. Edelfeltin ajoista. Vanhan Porvoon maisemia.

Kantatiellä 55 myötätuulta. Perille lopulta juuri ennen iltahämärää.

Mäntsälästä Sälinkään ajaessani erään miesseurueen viimeisenä kävellyt kaveri nosti maljan ja huikkasi: "Hyvää työtä!" Virnistin ja vastasin hyvät illanjatkot. Tuli hyvä mieli!

Vantaalle

12. päivä: Letku - Karkkila - Vantaa, 87 km

Tuttu väli aiemmilta vuosilta. Säästä ennustettiin edellisten päivien tavoin kovin epävakaista, ja oletinkin kastuvani päivän aikana. Aamun rankka sadekuuro ennen lähtöä ei luvannut hyvää. Sadetutkassa ei kuitenkaan näkynyt merkittäviä sadealueita muutamaan tuntiin kuuron jälkeen, ja lähdin matkaan kuuron mentyä; tarkoituksenani oli ajaa kuivana yhtäjaksoisesti niin pitkälle kuin mahdollista. Selvisin kuin ihmeen kaupalla 65 km sadekuuroitta. Aurinkokin paistoi välillä. Pyörä tuntui jälleen kulkevan vapaapäivien levon ja tankkauksen jälkeen. Tuntui hyvältä ajaa. Voileipätaukoja. Pidin sadetta ensi kerran vasta Espoon Saarijärvellä. Olisi pitänyt malttaa hiukan, koska "törmäsin" samaisen sadekuuron rippeisiin pari kilometriä myöhemmin, vaikka sade oli jo lakannut suojapaikalla. Toisen kerran pidin sadetta vain pari kilometriä ennen maalia Hämeenlinnanväylän alikulussa. Tuttujen kotimaisemien fiilistelyä.