7. päivä: Humppila - Forssa - Letku, 41 km
Yöllä todella kosteaa päivän sateen jäljiltä. Vaatteita sai kuivattua vasta aamuauringossa. Matka eteni joutuisasti kevyellä pyörällä. Laukut tulivat perille huoltojoukkojen autokyydillä. Humppilan Lasitornissa kahvitauko.
31. heinäkuuta 2023
30. heinäkuuta 2023
Väsynyt rellestäjä
5. päivä: välipäivä
Oleilua Sastamalassa. Illalla väsymys aikaisin mukavissa sisätiloissa. Viittaus väsymykseen Eppu Normaalin Nyt reppuni jupiset riimisi rupiset -kappaleen sanoista.
6. päivä: Sastamala - Illo - Punkalaidun - Jalasjoki - Humppila, 54 km
Sadepäivä. Aamupäivällä sääennuste näytti, että sade laantuisi vasta illansuussa. Viivästin lähtöä, jottei tarvitsisi ajaa rankimmassa sateessa. Sade lakkasi ennustetusti illansuussa, jolloin jatkoin matkaa. Sateen jälkeen ilma kosteaa. Lepopäivän jälkeen pyörä tuntui jälleen kulkevan. Osittain sivumyötäinen tuuli vauhditti. Illon eteläpuolella kettu ylitti tien. Kumpuilevia peltomaisemia. Alun perin piti jäädä Punkalaitumelle, mutta pidensin matkaa vielä noin kymmenellä kilometrillä, koska pyörä kulki hyvin, ja seuraavan päivän etappi lyhenisi. Perille juuri ennen iltahämärää.
Oleilua Sastamalassa. Illalla väsymys aikaisin mukavissa sisätiloissa. Viittaus väsymykseen Eppu Normaalin Nyt reppuni jupiset riimisi rupiset -kappaleen sanoista.
6. päivä: Sastamala - Illo - Punkalaidun - Jalasjoki - Humppila, 54 km
Sadepäivä. Aamupäivällä sääennuste näytti, että sade laantuisi vasta illansuussa. Viivästin lähtöä, jottei tarvitsisi ajaa rankimmassa sateessa. Sade lakkasi ennustetusti illansuussa, jolloin jatkoin matkaa. Sateen jälkeen ilma kosteaa. Lepopäivän jälkeen pyörä tuntui jälleen kulkevan. Osittain sivumyötäinen tuuli vauhditti. Illon eteläpuolella kettu ylitti tien. Kumpuilevia peltomaisemia. Alun perin piti jäädä Punkalaitumelle, mutta pidensin matkaa vielä noin kymmenellä kilometrillä, koska pyörä kulki hyvin, ja seuraavan päivän etappi lyhenisi. Perille juuri ennen iltahämärää.
27. heinäkuuta 2023
Sastamala
4. päivä: Parkano - Hämeenkyrö - Häijää - Sastamala, 91 km
Parkanon leirintäalueen respalta lounassuositus ravintola Mäntypirtistä. Lounas oli ihan makoisa. Maasto muuttui Etelä-Pohjanmaan tasaisehkosta Pirkanmaan mäkiin. Kolmostiellä Ikaalisissa jyrkkiä nousuja. Veikeää, kun ohituskaistat on rakennettu ylämäkiin; raskasta pyörää on mahdotonta ajaa tällaisissa ylämäissä. Seututiellä 249 Hämeenkyröstä Sastamalaan pitkiä suoria ja paljon mäkiä. Uuvuttavaa. Tuntui, kuin tämä päivä olisi mennyt "autopilotilla". Eilisen pitkä etappi tuntui aamulla väsymyksenä. Ehkä tämä päivä tuntuikin siksi hiukan raskaalta. Huomenna pidän välipäivän.
Parkanon leirintäalueen respalta lounassuositus ravintola Mäntypirtistä. Lounas oli ihan makoisa. Maasto muuttui Etelä-Pohjanmaan tasaisehkosta Pirkanmaan mäkiin. Kolmostiellä Ikaalisissa jyrkkiä nousuja. Veikeää, kun ohituskaistat on rakennettu ylämäkiin; raskasta pyörää on mahdotonta ajaa tällaisissa ylämäissä. Seututiellä 249 Hämeenkyröstä Sastamalaan pitkiä suoria ja paljon mäkiä. Uuvuttavaa. Tuntui, kuin tämä päivä olisi mennyt "autopilotilla". Eilisen pitkä etappi tuntui aamulla väsymyksenä. Ehkä tämä päivä tuntuikin siksi hiukan raskaalta. Huomenna pidän välipäivän.
Työpätkä
3. päivä: Ähtärin eläinpuisto - Tuuri - Alavus - Kontola - Soukanperä - Isoniemi - Kihniö - Parkano, 123 km
Erään itämaisen valtion propagandan jatkeita Ähtärin eläinpuistossa: isopandat Lumi ja Pyry lähinnä nukkuivat. Pyry sentään käänsi kylkeä.
Ähtäristä pikakäynnille Tuurin kyläkauppaan. Tankkasin siellä vettä, mutten ostanut mitään. Kunnon asiakkaana jätin kaupan lattialle vain hiekkaa ja hikikarpaloita. Alavudella ruokaa kaupasta matkalle ja illaksi, koska pääsisin perille todennäköisesti myöhään, enkä välttämättä ehtisi kauppaan. Maalaismaisemia.
Puhelimen Komoot-reittisuunnittelusovellus ei osannut asfalttiteitä Alavuden maaseudulla. Olisi pitänyt vain uskoa GT-karttaan: poikkeuksellisesti matkalle osuikin viitisentoista kilometriä hiekkatietä. Sade kasteli 20 km ennen Kihniötä. Vesitankkaus varmuuden vuoksi Kihniön K-marketissa. Olin juonut vettä päivän aikana litratolkulla. Kymmenen kilometriä ennen maalia päätin soittaa, onko Parkanon leirintäalueen vastaanotto auki. Oli. Ehtisin paikalle hyvin. Telttapaikkaa ei tarvitsisi metsästää, eikä vedestäkään olisi nyt tarvinnut huolehtia. Perille myöhään iltahämärässä. Ruokaa. Nukkumaan puolenyön jälkeen. Olihan työpätkä!
Erään itämaisen valtion propagandan jatkeita Ähtärin eläinpuistossa: isopandat Lumi ja Pyry lähinnä nukkuivat. Pyry sentään käänsi kylkeä.
26. heinäkuuta 2023
Silminnäkijä
2. päivä: Ruovesi - Salussärkkä - Rantalansärkkä - Raiski - Salmenkylä - Ähtäri - Ähtärin eläinpuisto, 97 km
Sää poutaantui yöllä. Päätin ajaa pikkuteitä Ähtäriin. Matkalla hienoja maisemia mm. Syvinkisalmen sillalla sekä Salus- ja Rantalansärkillä.
Särkät olivat kuin Pulkkilanharju pienoiskoossa. Särkkiä ei ilmeisesti juuri markkinoida, koska turisteja ei näkynyt missään, eikä liikennettä käytännössä ollut. Levähdyspaikkoja sentään oli. Kuikan kesäinen huuto Salussärkällä. Yhdystiellä 6215 tuntui, että kiipeän jatkuvasti vuoren huipulle. Ylämäet olivat pitkiä ja alamäet lyhyitä.
Päivän ehdoton kohokohta sattui kuitenkin jo etapin alussa kantatiellä 66 hieman Ruovedeltä pohjoiseen, kun todistin liikenneonnettomuutta. Takaani tullut täysperävaunurekka ajautui oikealle puolelleni metsään.
Ajoin tavanomaisesti pientareen kapealla asfalttikaistaleella. Kuulin rekan lähestyvän takaani. Yleensä tällaisessa tilanteessa rekan ääni vain voimistuu ja lopulta rekka ohittaa minut vasemmalta. Nyt kuitenkin aloin kuulla myös rapinaa. Katsoin taakseni. Rekka oli juuri ajautumassa pientareen yli penkereelle. Sora ja hiekka rapisivat rekan rakenteissa. Vaistomaisesti väistin vasemmalle kohti keskiviivaa. Raskas rekka ajautui rinnalleni penkereellä, kellahti kyljelleen, kaatoi puun mennessään ja pysähtyi lopulta.
Pysäytin välittömästi ja soitin hätäkeskukseen. Rekan takana tulleen ja paikalle pysähtyneen henkilöauton pariskunnan nainen huusi: Soita hätänumeroon! Vastasin: Soitan! Paikalle pysähtyi muitakin sivullisia. Menimme tarkastamaan, onko kuljettaja kunnossa. Hän huusi murskautuneesta ohjaamosta "ei paniikkia" ja kömpi lopulta itse ulos. Huokaisimme helpotuksesta. Selvittiin materiaalivaurioilla. Pelastusyksiköt tulivat paikalle ja alkoivat hallita tilannetta.
Onnettomuudesta oli merkintä Tilannehuone.fi-palvelussa. Uutislinkkejä: [1], [2], [3], [4].
Paikalla tilanne rauhoittui. Pääsin jatkamaan matkaa poliisin lyhyen haastattelun jälkeen. Kylmiä väreitä pian onnettomuuspaikalta lähdettyä. Mietitytti loppupäivän. Tilanteessa olisi voinut käydä paljon pahemmin. En olisi voinut tehdä mitään, jos rekka olisi ajautunut minua päin ollessani siihen selin. Kävi helvetillinen tuuri. Suojelusenkelit olivat paikallaan. Pahin mahdollinen riski ei onneksi toteutunut. Onnettomuustapahtuma jää ikuisesti muistiin. Matkan on jatkuttava. Onpahan muisteltavaa!
Sää poutaantui yöllä. Päätin ajaa pikkuteitä Ähtäriin. Matkalla hienoja maisemia mm. Syvinkisalmen sillalla sekä Salus- ja Rantalansärkillä.
Päivän ehdoton kohokohta sattui kuitenkin jo etapin alussa kantatiellä 66 hieman Ruovedeltä pohjoiseen, kun todistin liikenneonnettomuutta. Takaani tullut täysperävaunurekka ajautui oikealle puolelleni metsään.
Ajoin tavanomaisesti pientareen kapealla asfalttikaistaleella. Kuulin rekan lähestyvän takaani. Yleensä tällaisessa tilanteessa rekan ääni vain voimistuu ja lopulta rekka ohittaa minut vasemmalta. Nyt kuitenkin aloin kuulla myös rapinaa. Katsoin taakseni. Rekka oli juuri ajautumassa pientareen yli penkereelle. Sora ja hiekka rapisivat rekan rakenteissa. Vaistomaisesti väistin vasemmalle kohti keskiviivaa. Raskas rekka ajautui rinnalleni penkereellä, kellahti kyljelleen, kaatoi puun mennessään ja pysähtyi lopulta.
Pysäytin välittömästi ja soitin hätäkeskukseen. Rekan takana tulleen ja paikalle pysähtyneen henkilöauton pariskunnan nainen huusi: Soita hätänumeroon! Vastasin: Soitan! Paikalle pysähtyi muitakin sivullisia. Menimme tarkastamaan, onko kuljettaja kunnossa. Hän huusi murskautuneesta ohjaamosta "ei paniikkia" ja kömpi lopulta itse ulos. Huokaisimme helpotuksesta. Selvittiin materiaalivaurioilla. Pelastusyksiköt tulivat paikalle ja alkoivat hallita tilannetta.
Onnettomuudesta oli merkintä Tilannehuone.fi-palvelussa. Uutislinkkejä: [1], [2], [3], [4].
Paikalla tilanne rauhoittui. Pääsin jatkamaan matkaa poliisin lyhyen haastattelun jälkeen. Kylmiä väreitä pian onnettomuuspaikalta lähdettyä. Mietitytti loppupäivän. Tilanteessa olisi voinut käydä paljon pahemmin. En olisi voinut tehdä mitään, jos rekka olisi ajautunut minua päin ollessani siihen selin. Kävi helvetillinen tuuri. Suojelusenkelit olivat paikallaan. Pahin mahdollinen riski ei onneksi toteutunut. Onnettomuustapahtuma jää ikuisesti muistiin. Matkan on jatkuttava. Onpahan muisteltavaa!
24. heinäkuuta 2023
Etelä-Suomen-kierros alkuun
Vuosittainen kesäinen hyppy Tangon selkään alkaa jälleen. Tällä kertaa matkaksi valikoitui kierros Etelä-Suomessa: pääreitti on Tampere - Ruovesi - Ähtäri - Sastamala - Forssa - Salo - pk-seutu - Porvoo - Tampere. Muu näiden välillä jää päätettäväksi lennosta.
1. päivä: Tampere - Mutala - Kuru - Ruovesi, 79 km
Matkainnostuksesta huolimatta haikeat jäähyväiset. Ylöjärven Mutalassa pohjoisessa synkkä taivas. Vilkaisu Ilmatieteen laitoksen sadetutkaan paljasti, että kuurorintama tulee luoteesta kohti: kuvassa näkymä kantatieltä 65.
Poikeluksessa ennen Kurua ruokatauko sadetta pitäessä räystään alla. Loppupäivä kului heikossa sateessa, joka ei onneksi kastellut merkittävästi. Sade lakkasi lopulta Ruovedellä. Kurun Aurinkokuntamalli edelleen osittain paikallaan. Kurun jälkeen pellolla kaksi kurkea. Ränsistyvien talojen ihmettelyä seututiellä 337 ennen Ruoveden taajamaa. Tuntui, että matka eteni joutuisasti. Ruoveden sataman rantaravintolassa illalliseksi juustoburgeri kasviksilla. Maistui!
1. päivä: Tampere - Mutala - Kuru - Ruovesi, 79 km
Matkainnostuksesta huolimatta haikeat jäähyväiset. Ylöjärven Mutalassa pohjoisessa synkkä taivas. Vilkaisu Ilmatieteen laitoksen sadetutkaan paljasti, että kuurorintama tulee luoteesta kohti: kuvassa näkymä kantatieltä 65.
Poikeluksessa ennen Kurua ruokatauko sadetta pitäessä räystään alla. Loppupäivä kului heikossa sateessa, joka ei onneksi kastellut merkittävästi. Sade lakkasi lopulta Ruovedellä. Kurun Aurinkokuntamalli edelleen osittain paikallaan. Kurun jälkeen pellolla kaksi kurkea. Ränsistyvien talojen ihmettelyä seututiellä 337 ennen Ruoveden taajamaa. Tuntui, että matka eteni joutuisasti. Ruoveden sataman rantaravintolassa illalliseksi juustoburgeri kasviksilla. Maistui!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
