4. päivä: Parkano - Hämeenkyrö - Häijää - Sastamala, 91 km
Parkanon leirintäalueen respalta lounassuositus ravintola Mäntypirtistä. Lounas oli ihan makoisa. Maasto muuttui Etelä-Pohjanmaan tasaisehkosta Pirkanmaan mäkiin. Kolmostiellä Ikaalisissa jyrkkiä nousuja. Veikeää, kun ohituskaistat on rakennettu ylämäkiin; raskasta pyörää on mahdotonta ajaa tällaisissa ylämäissä. Seututiellä 249 Hämeenkyröstä Sastamalaan pitkiä suoria ja paljon mäkiä. Uuvuttavaa. Tuntui, kuin tämä päivä olisi mennyt "autopilotilla". Eilisen pitkä etappi tuntui aamulla väsymyksenä. Ehkä tämä päivä tuntuikin siksi hiukan raskaalta. Huomenna pidän välipäivän.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Hyvä ja oikein, se välipäivä! Hauskuus katoaa, jos/kun vetää liian tiukille...
VastaaPoistaOn taas kiva jatkaa matkaa, kun tuntee jaksavansa.- Ehkä löydät jotain m.kiintoista?
Tai sitten nukut vaan...?
Pirkanmaan tiet ovat autostakin nähtynä mäkisiä. Suunnistajana tiennet, että Ikaalisissa on maankuulu suunnistusseura Ikaalisten Nouseva Voima. Matkasi pitää Sastamalan (Vanhan Kirjallisuuden päivät joka kesä) maisemissa ainoan suomalaisen nobel-kirjailijan (1939) Frans Emil Sillanpään lapsuudentorpan Myllykolun sekä emeritus kirjallisuudenproffa Panu Rajalan kesämökin maisemissa. Hämeenkyrössä on myös Frantsilan yrttipaja mainioine kahviloineen. Niin että maisemia sinulla riittää sekä mäkisillä, rankoilla teillä että sen varren maisemissa. Lepo on hyvä ajatus. Isä
VastaaPoista