3. päivä, Haapamäki - Kituskoski - Virrat, 64 km
Haapamäen höyryveturipuistossa sai ihmetellä massiivisia vetureita. Niitä oli yksi jos toinenkin. Ylemmässä kuvassa Ukko-Pekka, jonka edellä on veturin työntämä 10 miehen käsikäyttöinen (!) kiskolumiaura. Lisäksi esillä oli mm. itänaapurin aikaansaannos: Joutseneksi ristitty keijukainen painoi "vain" 170 tonnia edeltäjänsä 235 tonniin verrattuna.
Sain museon respasta epävirallisen vinkin, miten päästä katsomaan naapurissa sijainneen Haapamäen Museoveturiyhdistyksen kokoelmaa, johon kuuluu mm. Lättähattuja (tyyppimerkintä Dm7) ja Porkkanoita (Dm9). Yhdistyksen veturihallit olivat kiinni, eikä niihin sijoitettuihin vetureihin päässyt tutustumaan, mutta ratapihan kalustoa saattoi kierrellä. Kuvan lättähattuyksilö 4185 on Wikipedian mukaan ajokuntoinen.
Tuuli kääntyi nyt vastaiseksi, kun matka kävi länteen. Yöpaikan etsintä venähti Virroilla lähelle hämärää. Tässä pitää olla huolellisempi tulevina päivinä. Leiri pitää saada pystyyn ennen pimeää. Huomiseksi on luvattu sadekuuroja. Matka jatkuu vähintään Parkanoon ja mahdollisesti Kankaanpäähän asti.
