7. päivä, Rauma - Naantali, 97 km
Rauman eräässä puistossa vietetyn yön jäljiltä telttakankaassa helkkaristi etanoita. Pääsin kuivana Laitilaan asti. Hetki ennen Mynämäkeä alkoi rankkasade, jota kesti koko loppumatkan. Sateeseen sinänsä tottui: jos vaatteet jo kerran kastuivat, niin samapa tuo, antaa mennä sitten. Oli vain pidettävä huolta, että muu varustus on pakattu vesitiiviisti. Kuorivaatteet eivät juuri auttaneet tällaisessa rankkasateessa. Toisaalta ne pitivät viimaa kohtuullisesti, eikä ajaessa tullut kylmä. Päätin matkalla kuitenkin, etten tällä kertaa yövy teltassa, vaan varasin mökin leirintäalueelta, jotta pääsisin hetkeksi kuivattelemaan.
Melkoinen oluttölkki Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalla.
Ajattelin jo pari päivää sitten, että menisit joksikin yöksi sisätiloihin, jossa voisit kuivatella vaatteesi.
VastaaPoistaLaitilan Kukon giganttisesta oluttölkistä piti retusoida sana "olut". Logo sai jäädä. Kuljet näköjään samaa tietä Turkkuseen päin, jota ajelin pienellä punaisella Kiallani viimeksi 2015 vanhojen tuttujeni luo "Pyhälle maalla" eli Pyhämaalle, joka osa Uusikaupunkia. Silloin oli suuria tietyömaita, valtatietä pantiin uusiksi./ Etanat eivät ilmeisesti näyttäneet sarviaan, "onko huomenna pouta"./ Oli viisasta köllähtää yöksi mökkiin ja kuivatella tamineitaan. Mieskohtainen ruokahuoltosi lienee toiminut hyvin./ Sade taitaa pitää sinulle seuraa, soitella Unto Monosen "Sateen tangoa" myös seuraavalla osuudella.Mutta ethän sinä ole sokeria, et sula etkä liukene sateessa. Mietiskelevää elokuista matkaa. Isä
VastaaPoista