Syys tullut on

12. päivä, Vantaa

Lepoa. Tavaritsia moikkaamaan. Huomenna Tuusulaan.

13. päivä, Vantaa - Tuusula - Järvenpää, 39 km

Poutaa. Kylmä pohjoistuuli. Museot kiinni näin maanantaina, ja tuttua moikkaamaan Järvenpäässä. Illalla pohjoistuuli voimistui; toivottavasti se pitäisi kasteen loitolla. Yöpaikka löytyi helposti jälleen paikallisten avustuksella. Saattaa tulla viileä yö. Onneksi makuupussi pitää lämpimänä.

Pääkaupunkiseudulle

11. päivä, Letku - Karkkila - Vantaa, 89 km

Poutasää jatkui tänäänkin aamuyön sadekuuroja lukuunottamatta. Aurinko lämmitti, mutta viima viilensi melkoisesti. Paikallisia kuuropilviä saapui lännestä, ja alkumatkalla voimakas kuuro meni ohi etelästä. Sateenpitoa lounastauolla Karkkilassa. Loppumatkan sai ajaa kuivassa, kunnes kohdalle osui sadekuuro Vantaanlaaksossa vain muutama kilometri ennen kohdetta. Mukavan kuiva päivä pitkästä aikaa, vaikka lenkkarit kastuivatkin märästä asfaltista roiskuneesta vedestä.

Siirtoetappi

10. päivä, Somero - Letku

Lepopäivä. Siirto autolla n. 25 km. Pyörään uusi ketju rattaiden säästämiseksi. Matka jatkuu huomenna pääkaupunkiseudulle. Ironista on, että tänään, kun en pyöräillyt metriäkään, ei myöskään satanut. Eiköhän huomenna jälleen sada kaatamalla, kun pitäisi pyöräillä!

Luotsipalvelua Piikkiössä

9. päivä, Turku - Piikkiö - Paimio - Salo - Somero, 96 km

Turun keskustasta Piikkiöön ajoin erään paikallisen pyöräilijän kanssa samaa matkaa. Hän sattui samaan aikaan samalle reitille. Rupattelimme mukavia hänen luotsatessaan ajoa paikallistuntemuksellaan. Pyysin, että kävisimme Littoistenjärvellä, joka puhdistettiin kemiallisesti vuonna 2017. Halusin nähdä, olisiko vesi edelleen yhtä kirkasta; rannalta se ei näyttänyt enää kovin kirkkaalta, vaan humus oli selvästi jo samentanut veden kuten linkin uutisestakin ilmenee.

Paimion jälkeen alkoi lähes yhtenäinen sade lyhyitä taukoja lukuunottamatta. Sadetta jatkui etapin loppuun asti. Tuntui, ettei se lopu ikinä. Oli kovin harmaata. Näkyvyys oli sateessa tuskin muutamaa kilometriä. Sääennusteen sademäärät tuntuivat lähinnä vitseiltä, koska vettä tuli varmasti monta milliä, vaikka ennuste näytti loppuiltapäivästä ja alkuillasta alle millin yhtä tuntia kohden.

Seikkailua Turussa

8. päivä, Naantali - Turku, 29 km

Naantalin S-marketilla muitakin ulkomaalaisia retkipyöräilijöitä. Turinaa erään turkulaistuneen walesilaisen kanssa. Oli kuulemma lähdössä saaristoreittiä kiertämään ensi viikolla. Toivottavasti sää paranee siihen mennessä. 

Koin ensimmäisen rengasrikkoni millään reissulla aivan Turun keskustassa. Ei muuta kuin pyörä parkkiin huoltoaseman katokseen ja sisuria vaihtamaan. Päivän suunnitelmat menivät täysin plörinäksi, kun uuden ulkorenkaan metsästämiseen ja asennukseen kului reilut pari tuntia. Rankkasateen pitelyyn - kuinkas muuten - oli myös kulunut jonkin verran aikaa matkalla Turkuun. Aika siis hupeni silmissä. Paikallisilta sai onneksi vinkkejä pyöräliikkeistä, mikä helpotti renkaanmetsästystä.

Ehdin silti käymään pikaisesti Forum Marinum -merimuseon merivoimien museolaivoissa (tykkivene Karjala ja miinalaiva Keihässalmi). Melkoisia vehkeitä. Museon pihalla mm. kuvan kiitoreki KR 215 eli hydrokopteri. Se rakennettiin kulkemaan vedessä ja jäällä.

Illalla keskustassa turinaa huittislaismiesten kanssa, joista toinen harrasti retkipyöräilyä. Juttua riitti. Ilmeisesti täyteen lastattu retkifillari toimii hyvänä keskustelunavaajana. Yöksi kaverin kämpille.