Suomen kesässä

7. päivä, Raahe - Pattijoki - Siikajoenkylä - Lumijoki - Liminka - Kempele - Oulu, 100 km

Aamupäivällä Raahesta lähtiessä oli vielä pilvistä, mutta kuivaa. Siikajoenkylän jälkeen voimakkaat sadekuurot alkoivat, ja jatkuivat yhtäjaksoisena sateena. Pidin hetken sadetta erään navetan räystään alla, mutta lopulta oli ajettava, koska sade voisi kestää tunteja. Lumijoella 10 m/s puhaltanut kaakkoistuuli muuttui suoraksi vastatuuleksi, ja sateessa pienimmällä vaihteella polkiessani eteenpäin päästäkseni saatoin kirota Suomen kesän alimpaan helvettiin. Perkele. Toisaalta itsehän tieni valitsin, ja sää kuuluu erottamattomasti lajiin. 

Lumijoella alkoi hienosti toteutettu kevyen liikenteen opastus Ouluun. Oulu on palkittu vuoden pyöräilykaupunkinakin, enkä ihmettele, miksi. Jokaisessa risteyksessä oli viitat keskustaan. Etäisyyksiä kerrottiin myös suorilla. 

Limingassa kaakkoistuuli vaihtui hulppeaksi myötätuuleksi. Helpotti valtavasti. Keskustassa päivälliseksi Da Marion salaattipöytä, ja sitten telttaa pystyttämään ja kavereita moikkaamaan.

Tänään pidän välipäivän ja koitan saada ajokamojani kuivaksi Nallikarin leirintäalueella.

Raahe

6. päivä, Kalajoen hiekkasärkät - Mehtäkylä - Merijärvi - Pyhänkoski - Pyhäjoki - Raahe, 98 km

Kalajoella kahville paikallisen yksinyrittäjän kahvilaan. Kova vastatuuli Merijärvelle asti. Lounaaksi hampurilainen Huoltiksella. Pyhänkoskella jäätelönmittainen tauko. Myötätuulessa Pyhäjoelle. Korvasi alkumatkan vastaisen.

Ennen Raahea Arkkukarilla syömään. Tauolle osui saksalaismimmi, joka oli myös menossa pyöräillen pohjoiseen. Oli kuulemma ollut matkalla jo kuusi viikkoa Saksasta Baltian kautta Suomeen ja edelleen Jäämerta kohti. Hän jatkoi matkaa Oulua kohti minun jäädessäni Raaheen. Hän halusi päästä valmiiksi mahdollisimman lähelle Oulua huomiseksi ennustettujen sateiden tieltä.

Hiekkasärkät

4. päivä, PowerPark - Kortesjärvi - Evijärvi - Kaustinen, 98 km

Ihmiset ovat koristelleet pihojaan hienoilla kukkalaitteilla. Onnistuin väistämään pahimmat sadekuurot tuurilla. Jäi harmittamaan, etten pysähtynyt kahville Djupsjöbackan kylässä tienvarsimainoksesta huolimatta. Hämmästelin Svenska Österbottenin ruotsinkielisyyttä: kaikilla paikoilla ei edes ollut suomenkielistä nimeä. Yleistä kiertelyä ja paikkojen ihmettelyä Kaustisilla.

Motivaatiosuoran lopussa Evijärven jälkeen:

5. päivä, Kaustinen - Alaveteli - Kokkola - Ruotsalo - Lohtaja - Himanka - Kalajoen Hiekkasärkät, 112 km

Aamupäivän sääennuste näytti poutaantuvaa iltapäiväksi, ja päätin jatkaa matkaa. Alkuiltapäivän tihkusadekuurot kastelivat kuitenkin kerta toisensa jälkeen. Kokkolan jälkeen sää alkoi poutaantua, ja lopulta aurinkokin paistoi. Ilta-auringossa tuntui hyvältä ajaa, ja myötätuulikin avitti. Yllättäen liikenne tuntui hiljenevän 8-tiellä kuuden jälkeen. Ensimmäinen selkeä reittimuutos alkuperäiseen suunnitelmaan, koska lähtöpaikka olikin hiukan eri kuin olin alun perin ajatellut.

Hiekkasärkillä. Määränpääkin näkyy epäsuorasti.

Ukkoskuuroja väistellen huvipuistoon

3. päivä, Seinäjoki - Nurmo - Lapua - PowerPark, 72 km

Lyhyempi päivä. Polkimien selvittelyä Seinäjoella. Pikatutkimisella vikaa ei löytynytkään polkimista, keskiöstä eikä vaihteiden säädöistä. Pyörä pitäisi purkaa atomeiksi. Matka jatkukoon, koska vika ei todennäköisesti ole kriittinen.

Edellisiltana luvattuja aamupäivän ukkoskuuroja ei näkynyt vielä aamupäivällä, vaan aurinko paistoi. Matkalla ukkosrintama saapui etelästä, ja ehdin juuri sateensuojaan Lapualla. Ylihärmää lähestyessä kävi onni, koska pohjoisesta meni melkoinen kuuro ohi.

Kuvan kuurosta saatiin rippeitä, ja oli hakeuduttava jälleen hetkeksi suojaan ja vaihtamaan kuiva paita päälle.

PowerPark on minusta varsinainen kummajainen. Keskelle aavaa Suomen preeriaa (etelästä saavuttaessa puiston laitteet näkyvät kilometrien päähän) on rakennettu huvipuisto majoituspaikkoineen ja muine oheispalveluineen. Pitts Special, Junker ja Cobra olivat silti veikeitä kieputtimia. Booster piti myös kokeilla, mutta laite vikaantui juuri ennen päivän viimeistä kierrosta ja jäi siis kokematta. Ensi kerralla sitten!

Ilmailun riemua (RA-46576). Jorma Lillbacka on ilmeisesti ilmailumiehiä:

Pohjanmaalle

2. päivä, Parkano - Kihniö - Koskue - Seinäjoki, 109 km

Paljon parempi pätkä kuin eilen. Parkanossa ostin paikallisesta Kesportista kuorivaatteet (HH, 120 e). Samalla lonksuvien polkimien vika paikallistui polkimeen, eli kyse ei ole sen vakavammasta ongelmasta. Polkimet pitää vaihtaa jossain Seinäjoen liikkeessä, koska asioimassani liikkeessä ei sattunut olemaan samantasoisia polkimia, jotka eivät ilmeisesti ole kovin yleisiä.  

Nyt maltoin tankata tasaisesti ja pitää taukoja. Maisemat muuttuivat Parkanon jälkeen tasaisemmiksi ja lopulta mäet loivenivat kuuluisaksi aakeeksi laakeeksi. Meno alkoi tuntua sujuvalta. Koskueen kylässä osui vastaan ilmailun riemua (Vampire, yksilö VA-7)!

Huomiona tuleville pitkille siivuille: kannattaa pyrkiä mahdollisimman aikaisin liiikkeelle, jotta etapin saa pakettiin ihmisten aikoihin.