23. elokuuta 2010

Yhdistyneet kulmakarvat


Genevessä asuminen on ollut varsin kummallinen ajanjakso. Emme ole juurikaan kiertäneet nähtävyyksiä, vaan olemme eläneet kuin tavalliset ihmiset. Nyt sitten, kun aika alkaa olla lopussa ja kotiinlähtö lähenee, on aika leikkiä turistia. Siispä suuntasin tänään YK:n Geneven toimipaikkaan, jossa järjestetään kiertokäyntejä. Kyseinen byroo muistuttaa vahvasti Suomen Eduskuntaa: rakennus on kliinisen siisti ja erilaisia kokoushuoneita on paljon.









Kiertokäynnin opas selitti YK:n olevan kaikille tasavertainen organisaatio. Aloin heti kuitenkin epäillä, onko tosiaan näin: esimerkiksi turvallisuusneuvostossa on viisi pysyväisjäsentä, joilla kaikilla on veto-oikeus eli mahdollisuus estää päätösten voimaantulo. Muiden on vain tyydyttävä tehtyyn päätökseen, halusivat sitä tai eivät. Tämäkin sekamelska on toisen maailmansodan peruja: voittajavaltiothan siellä "kärkiviisikossa" ovat. Jos systeemi olisi oikeasti tasavertainen, kaikilla olisi joko veto-oikeus tai sitten vain yhtäläinen äänestysmahdollisuus.

YK:n jälkeen suunnittelin käyväni Punaisen Ristin museossa, joka sijaitsee vastakkaisella puolella katua. Kello oli kuitenkin niin paljon, että päätin jättää PR:n väliin ja käydä tsekkaamassa Jardin Botaniquen, joka on myös "Nationsin" vieressä.





Jokohan huomenna selviäisi sinne Punaiselle Ristille.

3 kommenttia:

  1. Suomi on päättänyt liittyä ns. Ottawan sopimukseen, joka kieltää henkilömiinojen käytön, varastoinnin, tuotannon ja kuljetuksen sekä edellyttää miinojen tuhoamista. Suomi aikoo liittyä v. 2012 ja luopua miinoista v. 2016. Myöskään Venäjä ja USA eivät ole liittyneet sopimukseen. Kiina, Intia ja Pakistan eivät ole allekirjoittaneet sitä. Valko-Venäjä ja Turkki ovat allekirjoittaneet, mutta eivät ole tuhonneet miinojaan niin kuin sopimus edellyttää.

    VastaaPoista
  2. Jotenkin mä arvasin, että sä kommentoit tähän jotain. ;) YK:n ongelmana kuitenkin on, ettei se voi varsinaisesti pakottaa jäsenvaltioitaan noudattamaan sopimuksiaan, jotka ovat joillekin käytännössä pelkkää paperia.

    Et sattuisi muuten tietämään, miksei hindi ole yksi YK:n virallisista kielistä? Sitä puhutaan kuitenkin maailmassa toiseksi eniten kiinan jälkeen.

    VastaaPoista
  3. Niinhän se on kaikkien kansainvälisten sopimusten kanssa. Kun sanktioita ei ole, monet maat huutveisaavat mitä sopimuksia ovat allekirjoittaneet. Kohtaavat vain kansainvälistä paheksuntaa, jos edes sitä.
    En kyllä tiedä, miksi hindi ei ole YK:n virallinen kieli. Niitähän on kuusi: englanti, ranska, kiina, venäjä, espanja ja arabia. Voisin viekata, että osa näistä selittyy sillä, että YK:ta edeltäneen Kansainliiton lakkauttamiseen ja YK:n perustamiseen vaikuttivat suuret voittajavaltiot. En tiedä, onko Intia vaatinut hindiä viralliseksi kieleksi tai edes työkieleksi, mutta sillä ei ilmeisesti ole tai ole ollut tarpeeksi poliittista tai taloudellista valtaa. Oikean vastauksen saamiseksi pitäisi asiaan perehtyä paremmin. Tämä oli vain "perstuntumalla" kyhätty vastaus. Äiti

    VastaaPoista